Elämää Taiwanissa (syyskuu)
Ensimmäinen kuukausi Taiwanissa oli täynnä uusia kokemuksia ja totuttelemista. Se oli melkein kuin hyppy pää edellä suoraan syvään päätyyn, mutta kokemuksesta selvittiin kunnialla.
Maanantai 29.8.
Maanantaina oli viimeinen vapaapäivä ennen koulukaaoksen alkua, ja tuolloin suuntasimmekin syömään ja maailmanpyörään. Mukana matkassa olivat Robert, minä, klubimme nuorisovaihtoasiamies Faucet ja hänen poikansa Bryan (piakkoin Kanadaan lähtevä vaihto-oppilas). Söin ensimmäistä kertaa Udon-nuudeleita, ja ne kyllä maistuivat. Maailmanpyörässä meitä viihdyttivät muun muassa korealaisten tyttöbändien musiikkivideot ja omasta takaa 5-Minute Crafts:n lifehackit.
Lauantai 3.9.
Lauantaina Rotary-klubimme järjesti BBQ-juhlan Mid-Autumn Festival:n kunniaksi, vaikka itse juhlapäivä olikin vasta seuraavalla viikolla. Uusia makuelämyksiäkin tuli koettua, joista ensimmäistä kertaa simpukan syönti painui vahvinten mieleen. (Ei, se ei ollut pahaa, vaikka olen niin koko elämäni ruokaa itse maistamatta kuvitellut.) Koitin myös opettaa keski-ikäisille taiwanilaisille rouville suomen kielen kiemuroita, mutta sanomattakin se oli hieman hankalaa.
Sunnuntai 4.9.
Sunnuntaiaamuna kävimme pikaisen visiitin karanteenihotellilla, kun kaksi klubimme muutakin vaihto-oppilasta pääsi astumaan Taiwanin ulkoilmaan (ja kuvia haluttiin tietenkin ottaa). Tämän jälkeen matkamme sai suunnakseen Lukangin, joka on suosittukin vierailukohde. Mukana meitä oli minä ja Robert ja meidän isäntäperheemme. Kävimme muun muassa satoja vuosia vanhassa Lukang Longshan -temppelissä ja kiertelimme vähän siellä ja täällä. Siinä samalla tuli uniikki temppelin katuesityskin katsottua ja mielenkiintoinen mehujää syötyä.
Myöhemmin illalla kävimme vielä Ivyn isovanhemmilla ja syömässä.
Torstai 8.9.
Torstai-iltana kävin Ivyn vanhempien ja toisen tädin kanssa ensimmäistä kertaa Night Market:ssa. Isännöitsijänä toimi Hanxi Night Market ja kokemus kokonaisuudessaan oli kyllä aika uskomaton. Ihmisiä oli paljon ja koko ajan oli jotain katsottavaa ja haluatko tätä tai tuota ja vieläkö on nälkä mitä juot ja niin poispäin. Mutta tykkäsin. (Note: Ei jäänyt nälkä.)
Perjantai 9.9.
Perjantaina meillä oli Rotaryn orientaatiopäivä. Ohjelmassa oli muun muassa esittäytymiset, ruokailu, leikkejä ja paaaaaljon kuvia. Lisäksi saimme tarkempia tietoja tulevista Rotaryn reissuista. Etenkin pyöräretkeä Taiwanin ympäri aloin odottaa innolla. Oli mukavaa tavata muita district 3462:n vaihto-oppilaita.
Kun Rotary-hommat oli taputeltu, suuntasimme syömään pienemmällä porukalla. Tämän jälkeen porukka pieneni vielä aavistuksen ja kävimme katselemassa maailmanpyöräpaikassa uudemman kerran.
Lisää kuvia: https://www.flickr.com/photos/sony9218/sets/72177720301977670/
Lauantai 10.9.
Lauantaina kävimme isäntäperheeni kanssa Ivyn tädillä syömässä, minkä jälkeen minut käytiin heittämässä luokkakaverilleni BBQ:ta varten. Söimme (paljon), kuuntelimme hyvää (ja ei niin hyvää) musiikkia, juttelimme, nauroimme ja lauloimme. Hieman ujona ja introverttina sekä kielimuurin takia seurasin enemmän sivusta, mutta nautin illasta ihan tosissani. Jotenkin siinä tajusi, mistä elämässä on kyse ja kuinka yksinkertaisia asiat voivat joskus olla. Tunne lähenteli ehkä hieman partion iltanuotiota, jos se mitään kenellekään sanoo.
Sunnuntai 11.9
Sunnuntaina kävimme isäntäperheeni kanssa merellä ja sen jälkeen Mitsui Outlet Park:ssa syömässä ja kaupoilla (en tosin ostanut mitään :)). Tämän jälkeen tapasimme viiden koplamme (minä, Marcus, Ayano, Nela ja Robert) kanssa - poisluettuna Robert, koska hän oli nukkumassa. Kävimme merellä ottamassa kuvia ja tämän jälkeen menimme syömään meriruokaa. Meriruokaan vielä tottumaton vatsani oli hyvin iloinen, kun aterialla tarjoiltiin myös vähän parempaa nautaa, joka ei muille aivan niin hyvin uponnut.
Perjantai 16.9.
Perjantaina oli jälleen mielenkiintoinen ja kiireinen päivä. Ensiksi kävimme Starlight-koululla esittelemässä itsemme ja vastailemassa oppilaiden esittämiin kysymyksiin. Saimme myös lyhyen esittelykierroksen uudehkoon kouluun, joka oli siis englanninkielinen. Osa koulun oppilaista oli myös lähdössä seuraavan vuoden alussa pariksi viikkoa Ouluun, Suomeen.
Tämän jälkeen meillä oli ensimmäinen Rotary-klubimme kokoontuminen, jossa saimme kuukausirahan, söimme ja esittelimme itsemme. Etenkin jälkiruokakakku oli hyvää.
Vielä illan lopuksi suuntasimme BBQ:hun, jossa oli todella kivaa takaraivossa tykyttävästä migreenistä huolimatta. Tämä oli myös ilta, jona viiden koplamme tuntui tiivistyvän, ja ilmapiiri löystyvän.
Lauantai 17.9.
Yksi minun henkilökohtaisista lempijutuistani tähän mennessä oli ehdottomasti se, kun viidenkoplamme isäntäperheineen vietti iltapäivän vuorilta laskevan veden äärellä. Vesi oli kuulemma "kylmää", mutta minä kutsuisin sitä pikemminkin normaalia lämpimämmäksi järvivedeksi :') Mukana oli hedelmiä ja muita makeita, ja musiikkivastaavana toimin minä itse. Hyvää seuraa, hyvää tekemistä, hyvää ruokaa ja hyvää musiikkia. Eihän sitä voi paljoa enempää pyytää.
Myöhemmin samana päivänä menimme isäntäperheeni kanssa Ivyn tädille ja koin myös elämäni toisen (mutta ensimmäisen "oikean") maanjäristykseni. Tunne oli jännä ja sai minut voimaan aavistuksen pahoin.
Sunnuntai 18.9.
Sunnuntaina ei tapahtunut hirveästi mitään ihmeellistä lukuun ottamatta yhtä asiaa. Aamupäivästä soittelin videopuhelua kotiin isäntäperheeni kanssa ja puhelun loppupuolella koimme suuremman maanjäristyksen kuin edellisenä päivänä. Taitungissa, jossa järistys oli voimakkain, sen voimakkuus oli 6.9 magnitudia (Taitungin maanjäristykset 2022). Taichungissa se ei ollut läheskään yhtä voimakas, mutta ihan tarpeeksi siihen, että neljännessätoista kerroksessa astiat helisi kaapeissa ja näki, kuinka lattia heilui edestakaisin. Vähänhän se oli jännittävää, mutta ihan rauhallisin mielin jatkoimme elämää.
Kävimme isäntäperheeni sukulaisilla syömässä (näin elokuvan Unstoppable - pysäyttämätön). Matkalla kuljimme myös paikallisen tallin ohi, ja tämä aavistuksen hämmensi minua.
Viikonloppu 24.-25.9.
Syyskuun viimeisenä viikonloppuna oli vuorossa leireilyä lauantaista sunnuntaihin. Ohjelmassa oli musiikkia, syöntiä, pelejä sekä maassa istumista pilkkopimeässä, vuorilta laskevan veden äärellä. Nukuimme Nelan ja Ayanon kanssa auton katolle asennetussa kyhäelmässä, joka oli kieltämättä hyvin mielenkiintoinen, mutta toimi kuitenkin ihan hyvin.
Seuraavana päivänä pääsimme käymään läheisessä vuoristokylässä katselemassa vähän ympärillemme ennen kuin suuntasimme takaisin kaupunkiin. Lounaaksi söimme Nelan kanssa spicy beef noodels (vahingossa!!) ja taisi siinä tulla pari kyyneltäkin vuodatettua. Sitten kävimme nopeasti kotona ja illallisen tarjosi Rotary-klubimme presidentin vaimo. Otin tylsästi kana-caesarsalaatin, mutta olin niin onnellinen syödessäni jotain epätaiwanilaista, että olin tirauttaa jo toisen kerran samana päivänä ruuan tähden.
Fiiliksiä
Tuntemukset tässä vaiheessa olivat vähän sekavat. Taiwan ja arki siellä alkoivat toisaalta jo tuntumaan enemmän "kodilta", mutta samaan aikaan kaikki oli ihan epätodellista ja aika ristiriitaista. Joka päivä näki jotain uutta ja outoa, vaikkakin ne kaikki asiat alkoivat pikku hiljaa olla uusi normi.
Omiin rutiineihin ja rytmiin syvästi urautuneena ihmisenä tallainen suurempaakin suurempi muutos sai vähän oman identiteetin ja persoonan horjumaan ja vaihtelemaan, kunnes se hitaasti löysi taas omalle paikalleen. Myös koti-ikävä oli kevyesti läsnä, jos sitä ajatteli, muttei mitenkään häiritsevän paljon.
Ruokaa myös vierastettiin silti vielä aikas paljon.